The Surge arvostelussa vuodelta 2017. Alustana PS5.
Kirjoittanut Markku, 47 vuotta, lukija, pelaaja, ahkera liikkuja ja kirjapaitojen tekijä
Sony ilmoitti lopettavansa fyysisten pelien valmistamisen Playstationille tammikuusta 2028 lähtien. Päätös on kerrassaan idioottimainen. Sen myötä matkani Playstationin kanssa tulee päätökseen nykyisen konsolisukupolven myötä.
Inhoan digijulkaisuja yli kaiken. Et omista mitään, vaan sinä vuokraat maksua vastaan oikeuden käyttää tuotetta. Tuotteen valmistaja voi milloin tahansa evätä pääsyn sinulta tuotteeseen, kuten nyt ollaan saatu jo huomata elokuva- ja pelialalla.
Itse en aio tukea tätä liiketoimintamallia ostamalla PS6:sta. Minä haluan tuotteet omaan hyllyyni, josta voin fiilistellä niitä.
Pleikkari neloselle ja vitoselle on julkaistu noin 5000 fyysistä peliä. Ajattelin nyt aloittaa keräämään kaikki mielenkiintoiset pelit omaan hyllyyni, varsinkin sellaiset jotka olen missannut vuosien saatossa.
Samalla pelaan ne kaikki läpi ja arvostelen. Siinä on vuosikausiksi tekemistä ja niitä on myös kiva pelata useita kertoja läpi.
The Surge on yksi sellainen, jonka arvostelu tässä artikkelissa. Olin onnistunut hukkaamaan sen edellisen muuton yhteydessä, joten ostin uuden Torista.
The Surge on yksi pieni helmi vuodelta 2017, josta olen aina tykännyt. Myös sen jatko-osa on todella hyvä.
Juoni lyhyesti:
Peli sijoittuu dystooppiseen tulevaisuuteen, jossa ihmiskunta on kuluttanut loppuun maailman resurssit. Droonien ja työrobottien yleistyminen on aiheuttanut massatyöttömyyttä ja ihmiset ovat joutuneet turvautumaan implantteihin ja mekaanisiin tukirankoihin pysyäkseen huomattavasti tehokkaampien koneiden rinnalla.
Warren on matkalla CREO:n pääkonttoria kohti valitsemaan uuden tukirangan, jotta voisi tehdä töitä. Kirurginen toimenpide menee kuitenkin kauhealla tavalla pieleen kun automaattinen nukutus ei toimi.
Hän lopulta herää laitoksen takaa hylättynä ja huomaa laitoksen olevan raunioina. Robotit ovat hyökänneet laitokselle ja laittaneet kaiken uuteen järjestykseen. Warren joutuu raivaamaan tiensä koko kompleksin läpi saadakseen selville, mitä todella tapahtui.
Mahtava Soulsborne Scifimausteilla
Olen aina pitänyt kovasti tästä pelistä ja sen jatko-osasta.
Tämä on siis soulsbornen tyylinen scifirpg. Toiminta on tiukkaa, grafiikka on kivannäköistä edelleen ja vaikeus on juuri sopiva. Peli ei ole myöskään hirmuisen pitkä. Tämä oli kolmas kerta kun pelasin sen läpi ja läpipeluu kesti noin viikon pienissä annoksissa.
Kaksi edellistä kertaa pelasin sen pleikkari nelosella ja nyt ensimmäistä kertaa vitosella.
Tässä pelissä on erikoisuutena brutaali mekanismi irroittaa raajoja vastustajilta. Niistä saadaan puolestaan resursseja omaan käyttöön, joilla voi päivittää omia vehkeitä. Missään muussa pelissä en ole tavannut näin hyvin toimivaa systeemiä ja se tekee combatista todella taktista sekä mielenkiintoista.
Warrenin tukirankaan tai pikemminkin haarniskaan saa myös implantteja, jotka osa tarvitsee energiaa ja osa ei. Energiaa haarniskaan luodaan tappelemalla vihulaisia vastaan. Systeemi on kerrassaan nerokas, riski pitää ottaa juuri oikealla hetkellä jotta saa palkinnon.
Keräämällä kentistä tech scrappia Warrenin haarniskaa pystyy jatkuvasti päivittämään vähän paremmaksi.
Alussa on käytössä rupuinen perushaarniska ja pilipaliase. Mutta pikkuhiljaa löytyy parempaa loottia, aseita, rahaa ja resursseja. Alussa ollaan laitoksen pihalla mutta pikkuhiljaa juoni alkaa avautumaan ja Warrenin pitää päästä kompleksin johtohuoneeseen asti.
Itselläni oli tällä kertaa pääaseena Spitfire Rod, joka on pitkä metallikeppi. Sen kanssa oli todella hauskaa vääntää peliä läpi ja aseen liikkeet olivat erinomaiset.
Muuten kaikki soulsbornen elementit ovat mukana, eli tutut kamerakulmat, väistöt, staminan ja healthin hallinta, torjunnat, lopetusliikkeet sekä kevyet sekä raskaat löynnit.
Kuoleman koittaessa sinulla on 2min aikaa löytää takaisin paikkaan, jossa henki lähti. Muuten keräämäsi tech scrap on mennyttä. Nitistämällä matkan varrella vihulaisia saat lisää aikaa mittariin.
Plussat
+ Erinomainen tappelusysteemi ja omaa taktiset mausteet.
+ Edelleen varsin hyvännäköinen peli. Äänetkin ihan ok.
+ Scifi on erittäin harvoin edustettu genre soulsbornessa, joten todella iso plussa siitä, että joku uskalsi kokeilla jotain muutakin kuin sitä fantasiaa.
+ Peli on juuri sopivan pitkä ja haastava. Osa bosseista ihan hauskoja.
Negat
– Melko buginen ainakin PS5:lla. Peli kaatui viisi kertaa läpipeluun aikana.
– Välillä vaikea sanoa mihin hahmo kuoli, joskus kamera sekoilee omiaan etkä ymmärrä mitä teit väärin.
Yhteenveto:
The Surge on todella kiva soulsbornemättö scifimausteilla vuosien takaa. Genre on niin vähän edustettu tässä pelityylissä, joten senkin takia tämä on tärkeä helmi itselleni.
Kiva combatti, näyttää hyvältä ja on juuri sopivan haastava. Ei tästä voi olla pitämättä genren ystävänä. Nautin todella paljon läpipeluusta, sain jopa muutaman trophynkin tällä kierroksella.
Pelaan myös jatko-osan jossain kohtaa läpi ja siitä myös arvostelua. Se on vielä parempi kuin tämä ensimmäinen.
Harmikseni Deck13 ei ole tehnyt lisää jatkoa sarjalle, ostaisin heti jos kolmas osa ilmeistyisi.
- tarina80%
- action100%
- hahmot ja maailma90%
- kannattaako sinun käyttää aikaasi tähän teokseen?90%
Jos pidit tästä, lue myös muut peliarvosteluni:
Lasten kirjakerho vinkkaa seuraavan kirjan
Lasten kirjakerho vinkkaa henkilökohtaisesti lapselle seuraavan jännittävän kirjan. Lähetämme hänelle oikean kirjeen kotiin henkilökohtaisesti, jossa kerromme mitä hänen tulisi lukea seuraavaksi. Kirjoittanut Markku, 47 vuotta, lukija, pelaaja, ahkera liikkuja…
Kirjakerho vinkkaa seuraavan kirjan henkilökohtaisesti sinulle
Kirjakerho YKV Klubi kirjavinkkaa sinulle henkilökohtaisesti seuraavan kirjan kotiisi postin kautta.
Crimson Desert PS5 Arvostelu
Crimson Desert PS5 arvostelu blogissa. Tämä on maailman paras ja turhauttavin peli! Lue miksi.