Erään rutiinitarkastuksen aikana, Caltechin kesähessu huomaa yhden avaruusteleskoopin poimineen oudon hidastavan kappaleen Saturnuksen liepeiltä. Avaruudessa leijailevat kappaleet eivät hidasta omatoimisesti, kyseessä on pakko olla alieneiden avaruusalus.
Kirjoittanut Markku, 47 vuotta, lukija, pelaaja, ahkera liikkuja ja kirja-aiheiset t-paidat
Takakannen teksti:
"Vuonna 2066 harjoittelija huomaa poikkeuksen - joku lähestyy Saturnusta ja jarruttaa. Avaruudessa mikään ei jarruta itsestään, ainoastaan avaruusalukset tekevät sen. Joku joka rakensi tämän aluksen, on ainakin sata vuotta edellä teknologiassa. Se joka saisi tämän teknologian käsiinsä, olisi maailman valtias.
Kilpajuoksu Saturnukseen alkaa USA:n ja Kiinan välillä välittömästi. Samalla alkaa uskomaton tarina rohkeudesta, petoksesta, kekseliäisyydestä ja uskomattomasta löydöstä. Nopeasti kasattu miehistö joutuu käyttämään kaikki vahvuutensa ja oveluutensa kun vastaan asettuu vastustajat tästä maailmasta ja tuntemattomasta."
Hitaasti Käynnistyvä Scifitarina
Eletään vuotta 2066, eli ollaan aivan lähitulevaisuudessa. Ihmiset eivät ole vielä tehneet miehitettyä Mars-lentoa, mutta avaruusteknologia on mennyt jättiharppauksia eteenpäin viime vuosikymmeninä. Ensimmäinen miehitetty Mars-lento on käsillä kiinalaisten toimesta.
Hommat menee kuitenkin uusiksi, kun avaruusteleskooppeja hallinnoivassa Caltechissä hanttihommia tekevä Sandy huomaa erään rutiinitarkistuksen yhteydessä, että Saturnuksen liepeillä on omituinen piste, joka hidastaa vauhtiaan. Hän on ainoa ihminen maapallolla, joka on huomannut tämän.
Se on muukalaisten avaruusalus, josta ei kuitenkaan saada sen enempää tietoa. Sandy esimiehineen päättävät pitää tiedon salassa suurelta yleisöltä ja tuovat tietonsa ainoastaan maan korkeimmalle johdolle tietoon.
USA:n presidentti reagoi välittömästi ja määrää maansa parhaat insinöörit kehittämään uuden avaruusaluksen muutamassa vuodessa, jolla päästäisiin katsomaan tarkemmin mitä Saturnuksella oikein tapahtuu. Kaikki pitää tehdä salassa, koska Kiinalle ei saa antaa mahdollisuutta saada uutta teknologiaa. Samalla Kiina on tietämättömänä valmistelemassa ihmisten ensimmäistä Mars-lentoa ja heidän aluksensa on rakennusvaiheen loppusuoralla.
Jenkit aloittavat ankaran kehitystyön Rebecca Johanssonin johdolla, jonka tehtävänä on kehittää uusi ja nopea voimanlähde alukseen niin ripeästi kuin mahdollista. Samalla miehistöä aletaan kasaamaan ja alus yritetään saada lähtövalmiiksi parissa vuodessa vedättämällä Kiinalaisia.
Hommat menevät tietysti pipariksi, kun Saturnuksen mysteeri päättää ottaa hatkat yht'äkkiä vuoden jälkeen. Selvästi paikalle kuitenkin jää jotain, joka jää jälkeen loittonevasta avaruusaluksesta. Tämän liikkeen huomaavat kaikki avaruusteleskoopit maassa ja salaisuus on heti kaikkien nähtävillä. Kiina reagoi välittömästi aloittamalla nopeat muutostyöt Mars-alukseensa ja he laukaisevatkin paljon ennen jenkkejä aluksensa matkaan.
Sillä aikaa kun kiinalaisten alus on matkalla, jenkkien on pakko ottaa riskejä ja kasata kaikki mahdollisimman nopeasti. Onneksi Johanssonin suunnittelema uusi voimanlähde on paljon nopeampi kuin kiinalaisilla, joten puolenkin vuoden etumatka lennetään helposti kiinni pitkällä avaruuslennolla.
Lopulta jenkkien Richard R Nixon -avaruusalus laukaistaan matkaan ja takaa-ajo alkaa. Sen uudella moottorilla saavutaan Saturnukselle kuukausia ennen kiinalaisia. Aluksen komentajalla Fang-Castrolla on täysi työ pitää miehistönsä selväjärkisenä vuosia kestävällä matkalla. Takaisin olisi päästävä lastiruuma täynnä uutta teknologia ja mielellään ilman ongelmia. Kiinalaisilla kuitenkin saattaa olla oma mielipiteensä tästä.
Keskeiset hahmot tarinassa
Sanders Darlington - Caltechin harjoittelija ja alieneiden löytäjä. Lähtee mukaan miehistöön videokuvaajaksi, omaa myös sotilastaustan.
Naomi Fang-Castro - Avaruusalus Nixonin komentaja.
Rebecca Johansson - Nixonin turvallisuusexpertti.
David Crowell - Aluksen tärkein insinööri ja voimalähteen kehittäjä.
Amanda Santeros - USA:n presidentti.
Pohdintaa teoksesta
Pokkarissani on kannet täynnä ylistyslauseita Stephen Kingiltä ja Lee Childilta. Samoin tässä on ylistäviä arvosteluita koko takakansi täynnä.
Itse olen täysin eri mieltä näistä kaikista. Ylistyslauseet ovat ihan paskapuhetta. Ei tämä ole mikään mestariteos, vaan sellainen seiskan tarina kouluasteikolla.
Selitän.
Kirjan tarina keskittyy enemmän avaruusaluksen ihmisiin pitkällä matkallaan ja mitä ihmiset ylipäätään ovat valmiita tekemään sen eteen, kun tarjolla on kehittynyttä teknologiaa. Tämä on tarina ahneudesta, selkäänpuukotuksesta, kilpavarustelusta ja ihmisten välisistä suhteista.
Tämä ei ole tarina alieneiden kohtaamisesta, vaan ihmisten välistä draamaa ja geopoliittista trilleria.
Kirja alkaa ihan kivasti kun alienit huomataan, mutta sen jälkeen vauhti hiljenee mateluksi. Se on kirjan yksi suurimmista ongelmista samalla. Myöskään Nixonin laukaisu ei tuo oikeastaan mitään vauhtia lisää. 70% kirjan sisällöstä on miehistön päivittäistä tekemistä pitkällä avaruuslennolla ja se on melkein koko ajan todella tylsää luettavaa.
Osa luvuista on sellaisia, mitkä olisi voinut kokonaan saksia pois. Esimerkkinä minua ei voisi vähempää kiinnostaa, jos joku uuno jää välipala-automaatin alle potkiessaan sitä painottomassa tilassa. Miksi tämmöisiä lukuja on edes kirjassa? En tiedä. Ei nämä luvut vie lainkaan tarinaa eteenpäin, vaan kertovat jostain ihan turhasta mikä ei liity mihinkään.
Vasta kirjan viimeinen kolmannes nostaa mielenkiintoa, kun Nixon saapuu Saturnukselle. Sitten selvästi alkaa tapahtumaan enemmän ja vauhti kiihtyy kun kiinalaiset saapuvat myös paikalle.
Ja sitten se kirjan ehkä kaikista suurin ongelma mielestäni. Se mikä lukee kannessakin. Saturn Run. Pitäisi mennä selvittämään mysteeri Saturnukselta. Ongelmana on, että se on kirjoitettu todella huonosti tähän kirjaan. Mikä se on? Onko siellä jotain teknologiaa? Ketä alienit ovat?
Mysteerin käsittely on minimaalisessa roolissa koko avaruusmatkan ajan, vasta kun se on lopulta nenän edessä, se otetaan puheeksi.
Mielestäni tämä on todellakin hukkaan heitetty tilaisuus rakentaa mysteeristä erittäin jäätävä. Nyt se vain tulee sieltä vastaan samalla hetkellä kun miehistö näkee sen. Koko homma on ihan taka-alalla kun joku uuno jää edellä mainitun välipala-automaatin alle tai joku harjoittelee kitaran soittamista miesluolassaan.
Kirja on pelkkää jenkkitouhua koko ajan. Kiinalaisten näkökulmaa tuodaan hyvin vähän esille. Muutama luku on omistettu heidän aluksen miehistölle ja kertoo nopeasti heidän matkastaan.
Teos julkaistiin 2015 ja Sandford on kirjoittanut ysäriltä asti kaikenlaisia kirjoja. Äijän nettisivut ovat niin kaameat, ettei sieltä oikein saanut selvää onko Saturn Run ainoa puhdas scifikirja.
Plussat
+ Aihe on erinomainen ja herättää mielikuvituksen laukkaamaan. Mitä jos...
+ Kirjan loppukliimaksi ja cliffhangeri jopa ihan hyvät voisin sanoa. Pidin lopusta.
+ Teoksessa ei ole kovan scifin vaikeaa teknistä sanastoa. Sitä on todella vähän.
+ Hahmot ihan mielenkiintoisia kaikki. Olin jopa kiinnostunut tietämään heistä enemmän ja kirja tarjoaakin aika hyvät tarinat jokaisesta.
Negat
- Tämäkin kirja on täynnä turhaa tuubaa. Tästä olisi voinut leikata pois kunnon siivun ja tiivistää tarinaa.
- Kirja on suurimmalta osaltaan pitkäveteistä ja polkee paikallaan. Toki ihmeellistä nyt ei voi tapahtua ahtaassa avaruusaluksessa kun matkakin kestää vuosia.
- Jotenkin teos missasi koko Saturnuksen mysteerin. Tuo mainitsemani "Mitä jos..." jää kokonaan käyttämättä. Olisi tullut teasereita matkalla tai edes jotain. Mutta ei mitään. Mysteeri selviää sitten kun miehistö näkee sen.
Yhteenveto:
Saturn Run on perushuttua. Tämä ei ole huono scifitarina, mutta ei mikään huipputeos. Kansissa olevat ylistyssanat ovat ihan tuulesta temmattu ja en tiedä mitä ovat vetäneet kun niin rajua ylistystä tulee.
Tämä on seiskan setti. Kyllä tämän lukee. Tarinan loppu nostaa tasoa ja hahmot ovat ihan mielenkiintoisia.
Actionia on hyvin vähän, mutta pari tiukkaa settiä on onneksi mukana. Muuten kirja on pitkäveteistä. Toiveikkaana sitä kuitenkin kääntää sivua, josko Saturnuksen mysteeristä tulisi jotain lisää. Ei tule.
Tästä kirjasta jää sellainen jälkimaku, että edellä mainittu mahdollisuus mokattiin. Kirjan koko kantava idea jää käyttämättä kunnolla.
- tarina60%
- action65%
- hahmot70%
- kannattaako sinun käyttää aikaasi tähän teokseen?65%
Tsekkaa pari timanttisempaa scifitarinaa:
Dishonored Arvostelu
Dishonored 1 ja 2 arvostelussa. Aika oli kuultanut muistot näistä ja olivatkin yllättävän tylsiä.
Aliens Dark Descent Arvostelu
Aliens Dark Descent arvostelu. Mitä tapahtuu kun yhdistää X-Comin, klassikkomörön ja tiukan actionin? Varsin maistuva soppa syntyy siitä.
A Parade Of Horribles Arvostelu – Dungeon Carl osa 8
A Parade Of Horribles Arvostelu. Dungeon Crawler osa 8. Carl ja Donitsi joutuvat ajamaan kilpaa hengestään.


